Lempeä opastaja vai hirmuhallitsija?

Olen joskus käynyt koulutuksen, missä etsittiin oma luonnetyyppi ja sen vahvuudet, sekä mahdolliset kompastuskivet. Minä olen Kuningas.  Kuninkaalla on paljon ajatuksia ja mielipiteitä, hänen aivonsa surraavat tauotta. Tämä voi olla sekä vahvuus että heikkous. Kuninkaan pitää saada ajatuksensa järjestykseen sekä osata antaa muille tilaa. Mitä väsyneempi kuningas on ja mitä enemmän ajatukset seilaavat päämäärättömästi päässä, sitä ikävämpi ihminen hänestä tulee.

Lempeäksi hallitsijaksi

Olen viime vuosina harjoitellut antamaan tilaa lempeälle kuninkaalle. Lempeä kuningas jaksaa neuvoa ja tukea ympärillään olevia. Mielessäni pyörii kuitenkin koko ajan ainakin 100 ja yksi asiaa ja stressaannun herkästi. Olenkin hiljalleen opetellut pieniä niksejä, joilla saan oman stressitasoni helposti alas ja ajatukset kasaan. Tällöin matka voi jatkua kepeästi, voin keskittyä olennaiseen ja saan pidettyä monta rautaa tulessa kerralla.

Post-it

Arkeni pelastaja. 😂 Kaikenlaiset muistilaput ja puhelimen kalenteri ovat minun pelastukseni. Silloin, kun pään sisällä vallitsee kaaos, minun on pakko purkaa se näkyväksi. Kun tuntuu, että päässä risteilee sata työasiaa ja toiset sata kotiasiaa, kirjoitan kaikki asiat paperille. Jo tämä yleensä auttaa, kun huomaa, että ajatuksia olikin vain yhteensä viisi. Eikä niitäkään tarvitse enää muistella, kun ne jo ovat siinä silmien edessä. Tämä tekee minut iloisemmaksi, sillä koko aikaa ei tarvitse miettiä mitä seuraavaksi pitää tehdä, vaan voi nauttia matkasta.

Uni

Tämä on asia, mistä pidän nykyään loppuun asti kiinni. Viikolla menen sänkyyn heti kymmenen jälkeen, jotta saan riittävästi unta. Illalla otan ennen nukkumaan menoa magnesium sitraatin, joka on auttanut yöllisiin heräilyihin. Lisäksi tarvitsen hyvään uneen liikuntaa. Huomaan heti unen laadussa, jos en ole liikkunut yhtään päivällä. Nukahtamistani nopeuttaa lukeminen, luen joko lehtiä tai jotain kepeää romania. Myös viikonloppuna pyrin menemään ennen puolta yötä nukkumaan, jotta uni olisi palauttavaa. 

Pysähtyminen eli aivojen resetointi

Olen harjoitellut itseni pysäyttämistä esimerkiksi metsäkävelyllä, joogaten tai avannossa. Metsä pakottaa ihmisen pysähtymään. On tutkittu, että jo 15 minuutin metsässä oleskelu laskee sydämen sykettä ja verenpainetta. Ainakin osa metsässä vietetystä ajasta kannattaa viettää ihastellen ja pysähtyen. Joogassa keskityn ensisijaisesti hengitykseen, tämä pakottaa tyhjentämään ajatusvirran. Jos joogan aikana tulee ajatuksia, niin siirrän ne tietoisesti sivuun. Paras pikapysäyttäjä on avanto. Siinä kun 30 sekuntia kauhoo kylmässä vedessä, niin ajatukset kummasti järjestyvät kuin itsestään.

Liikunta

Tärkein asia tässä on itsensä kuuntelu. Yritän herkästi kuulostella mitä kehoni toivoo. Yleensä se kaipaa kovaa rääkkiä ja pumppia, mutta on myös päiviä, jolloin sisäinen ääni pyytää vienosti rauhalliselle kävelylle tai joogaamaan. Kokeilen myös mielelläni uusia lajeja, sillä koskaan ei voi tietää, jos vaikka kehosi rakastuukin jonkin aivan uuteen lajiin.


Annetaan kaikkien kukkia kukkia

Varmasti aika moni tiedostaa minkälaista tyyppiä sisällään kantaa. Olisikin tärkeää löytää itseään kuunnellen se oma itsensä ja löytää jipot, joilla muovata itsestään paras mahdollinen versio. Saattaa olla, että mikäli ei pysähdy itseään tutkailemaan ja kuuntelemaan, kasvattaakin omaa tyyppiään väärään suuntaan ja antaa vallan sille negatiivissävytteiselle hepulle. Annetaankin kaikkien ihmisten olla omanlaisiaan, muistetaan vaan rakkaudella ja lempeydellä kasvattaa noita sisäisiä kukkiamme oikeaan suuntaan, kohti kukoistusta.

Kommentit