Koko loma 50 kilometrin säteellä kodista

Kuinka voi päästä lomamoodiin, jos ei juurikaan poistu kotikulmilta? Hyvin. Olen tänä vuonna kuullut useammankin ihmisen suusta, että ei lomamoodiin ei pääse, jos on vain kotona. Tai loma ei tunnu lomalta, ellei lähde jonnekin. Tai, että arki ja loma tuntuu samalta, jos pysyy kotona. Kotona aika menee vain siivoamiseen ja ruoanlaittoon. Töistä ei pääse eroon, jos ei lähde reissuun.
Itse kipuilin tämän asian kanssa pitkään ennen loman alkua, ja myönnetään, että vielä lomallakin. Voinko tehdä lapsille sen, että he eivät pääse mihinkään? Tai mitä kerron töissä, kun sinne palaan ja kysytään, mitä teit? Paine lomalla jonnekin lähtemisestä on järkyttävän suuri. Enkä nyt väitä, etteikö reissaaminen olisi kivaa. Kyllä se on, mutta onko se lomailun itsetarkoitus? Onko reissaaminen sinua itsesäsi varten vai kuinka paljon siihen liittyy ulkoista painetta? Mitä jos joskus et pääse reissuun, niin oletko sitten aina työmoodi päällä ja arjessa kiinni?
Näitä kysymyksiä esitin itselleni, kun pohdin loman syvintä olemusta ja sen merkitystä itselle. Mietin, että mitä itse oikeasti odotan lomalta. Vastaus tähän oli lepoa, aikaa tehdä mitä huvittaa ja aikaa olla perheen kanssa. Näitä kaikkia pystyn tekemään myös kotikonnuilla. Minä henkilökohtaisesti löydän rentouden ja rauhan liikkumalla sekä elämällä aikataulutonta elämää. Nautin lomalla paljon ajasta, jolloin saan olla omien ajatusteni kanssa keskenään. Nautin myös hetkistä, joita saan viettää läheisteni kanssa aikatauluttomasti, elämästä nautiskellen.

Koko loma 50 kilometrin säteellä kodista

No mitä sitten tein, kerran en poistunut tuon kauemmas kotoa. Kävimme mieheni kanssa kaksin telttailemassa kerran noin 30 kilometrin päässä. Järjestin tyttären rippijuhlia eli askartelin ja leivoin. Kiersin kirpputoreja. Kävin festareilla. Näin ystäviä. Uin. Ompelin ompelukoneella pitkästä aikaa. Ja kaikkien onnellisten sattumien summana perheeseemme rantautui puuvene, jolla putputimme pitkin poikin Päijännettä ja Leppävettä, pääsääntöisesti ilman määränpäätä ja aikataulua. Tein niin paljon asioita, että suurin osa suunnitelmistani jäi toteuttamatta, koska ne eivät tuntuneetkaan hyviltä tai ei vain ehtinyt. Koti sai olla hyrskyn myrskyn. Siivoan sitten syksyllä, kun sataa ja on pimeää. Ruokaa tehtiin vähän miten ja milloin sattuu. Lisäksi löysin lähiympäristöstä aivan mielettömiä paikkoja, joita en ollut aiemmin huomannut.
No mitenkäs ne lapset selvisivät lomasta 50 kilometrin säteellä kodista? Hyvin. Hekin ovat eläneet kuin pellossa, ilman aikatauluja ja minimisäännöillä. He ovat viettäneet aikaa ystäviensä kanssa enemmän kuin koskaan. Veneily kuulemma alkaa jo riittämään ja he haluavat viettää aikaa kotona, ennen arjen alkamista.

Voiko loman viettää kotona?

Mielestäni voi. Suosittelenkin jokaista pohtimaan ennen seuraavaa lomaa, mitä lomalta kaipaa ja voiko tämän saavuttaa myös kotona tai lähiympäristössä. Sillä väitän, että mitä lähempänä omaa arkea pystyy rentoutumaan, niin sitä helpommin rentoutuminen ja palautuminen onnistuu myös arjessa. Mikäli aina kaipaa viidakkoa tai extremeä stressitason laskemiseen, niin kannattaa vakavasti pohtia omaa arkea ja elämää. Mikä kodissa ja arjessa rasittaa? Kuinka korvaamaton olen töissä ja onko työ prioriteettilistani nro1?
Pidetään jatkossa matkat ihanina bonuksina, mutta etsitään rentoutumisen sekä palautumisen keinot omasta lähiympäristöstä. Välillä on ihan jees vain makoilla kotona ja lukea kirjaa. Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan.