Ennaltaehkäisevä elämäntapa


Olemme tottuneet elämään niin, että reagoimme asioihin vasta, kun jotain on jo sattunut. Aloitamme kuntokuurin, kun lääkäri huomauttaa ylipainosta, kiinnitämme huomiota ruokailuun, kun kolesteroli on jo koholla tai lähdemme parisuhdeterapiaan, kun kipinä alkaa sammua. Onkin tärkeää tehdä korjausliike viimeistään näissä kriisipisteissä.
Voisiko näitä asioita kuitenkin ennaltaehkäistä omilla arjen valinnoilla? Vastaus on, että hyvin pitkälle voi. Jokainen voi vaikuttaa omaan terveyteensä, sosiaalisiin suhteisiinsa, arkeensa, ulkonäköönsä, elämäntapoihinsa ja tapoihinsa toimia. Tietysti esimerkiksi tapaturmia sattuu ja maailmassa on sairauksia, joille ei voi mitään, mutta suurin osa esimerkiksi kansantaudeista on ennaltaehkäistävissä.

Ravinto ennaltaehkäisevässä elämäntavassa

Jokainen voi itse valita mitä laittaa suuhunsa. Ei kannata esimerkiksi uskotella itselleen, että en voi syödä terveellisesti, kun muu perhe ei sitä tee. Sinulla on täysi valta ja oikeus tehdä vaikka omat ruoat ja nauttia niistä, jos siltä tuntuu. Jos ei muuta, niin valitse se vähiten epäterveellinen vaihtoehto. Pidä alkuun vaikka ruokapäiväkirjaa, jos jokin mietityttää. Ole rehellinen siitä, mitä oikeasti pistät suuhusi. Jokainen ohimennen napattu karkki tai keksi lasketaan. 
Ympäristö on pullollaan erilaisia ruokatrendejä. Onkin tärkeää tunnistaa se itselle sopiva ravinto. Dieetit kannataa unohtaa heti kättelyssä. Myös ruoan punnitseminen ja kaloreiden laskeminen ainakin pidemmän päälle kannattaa unohtaa. Tärkeintä on kuulostella itseään. Mistä ruoasta tulen virkeäksi? Tekeekö minun erityisesti jotain mieli (paitsi sokeri)? Jaksanko rasittaa itseäni? Syönkö tarpeeksi? Syönkö kerralla liikaa? Syönkö tarpeeksi usein? Toimiiko vatsani? 
Fakta on, että sokeria ei kukaan tarvitse. Keho kaipaa luonnollista ruokaa, monipuolisuutta ja tasaista energian saantia. Anna vatsalle töitä, älä siis nauti pelkästään nesteitä. Tarkista, että syöt joka aterialla hyviä hiilihydraatteja, proteiinia, rasvoja ja kasviksia. Juo riittävästi vettä. 

Liikunta ennaltaehkäisevässä elämätavassa

Etsi itsellesi mieleinen tapa liikkua. Liiku päivittäin jotenkin. Kalenteroi liikkumisesti ja pidä suunnitelmasta kiinni. Kävele portaita, aja pyörällä töihin, kävele kauppaan, tee leikkipuistossa kyykkyjä ja roiku kiipeilytelineessä. Rasita kehoasi, sydäntäsi ja keuhkojasi muutaman kerran viikossa niin, että hengästyt ja hikoilet. Älä pelkää viedä itseäsi hetkeksi äärirajoille. Löydä liikunnan jälkeinen hyvä olo. Muista välillä pysähtyä ja helli kehoasi kevyellä liikkeellä.
Kiinnitä huomiota siihen, mihin keho on luotu. Nivelet on tehty liikkumaan, jolloin niille tulisi tarjota liikettä eri suuntiin. Lihakset on luotu tukemaan kehoa, jolloin anna niille voimaa hoitaa tehtävänsä. Luut pitävät koko paketin pystyssä. Pidä ne vahvoina ja rasita niitä, esimerkiksi tärinällä ja hyppimällä. Keho sisältää 50-75% nestettä. Tarjoa nesteille mahdollisuus kulkea kehossa vapaasti venyttelemällä. Aivoista lähtee hermoratoja, jotka kuljettavat käskyjä ympäri kehoa. Tarjoa hermoverkoille mahdollisuus kehittyä ärsyttämällä niitä uusilla tavoilla liikkua. Huomioi tasapaino sekä liikkumisessa että kehon eri osien välillä. Treenaa tasaisesti koko kehoa. 
Mikäli sinulla on jokin sairaus, joka estää jonkin liikuntalajin, niin pyydä lääkäriltä tai fysioterapeutilta apua löytää sinulle sopiva liikuntalaji. Älä lopeta liikkumista ja kehosi rasitusta.

Hengitys ennaltaehkäisesvässä elämäntavassa

Hengitys on aina läsnä elämässämme ja harvoin siihen kiinnittää huomiota. Yleensä arjessa hengitämme pinnallisesti vain keuhkojen yläosalla. Tämä lisää esimerkiksi nuutunutta ja stressaantunutta oloa. Mitäpä, jos keskittyisitkin tästä hetkestä lähtien hengittämään keuhkojen perille saakka? Samalla annetaan kehon eri osille happea työkaluksi, lievitetään stressiä, hierotaan sisäelimiä ja tuuletaan keuhkoja? Laita käsi vatsalle ja vedä nenän kautta kauhkot täyteen ilmaa. Anna vatsan pullistua kuin ilmapallo. Tunne kuinka keuhkot laajenevat ja pallea litistyy. Pidätä muutama sekunti hengitystä ja puhalla ilmaa ulos useamman sekunnin ajan. Toista tätä useita kertoja päivän aikana. Illalla muutama tällainen syvähengitysliike ja samalla hengityksen kuunteleminen saattavat auttaa nukahtamisessa.

Uni ja lepo ennaltaehkäisevässä elämäntavassa

Uni on erittäin tärkeässä roolissa kehomme hyvinvoinnissa. Ensimmäisenä kannattaakin kiinnittää huomio riittävään uneen ja oikeaan unirytmiin. Jotta kehoa eri tavoin huoltavat ja korjaavat hormonit saavat riittävät työskentelyrauhan, tulisi ihmisen lähteä nukkumaan joka ilta ennen klo 23. Tällöin keho ehtii korjaantua edellisen päivän rasituksista tarpeeksi ja on seuraavana aamuna valmiina uuteen päivään. Jatkuva univaje saattaa heikentää vastustuskykyämme ja vähentää kilpirauhashormonin eritystä. Hyvä ja palauttava uni vähentää stressiä ja kiihdyttää aineenvaihduntaa.
Joskus tuntuu, että ilta on ainut aika, kun on aikaa itselle tai uni ei tule, kun menee "aikaisin" sänkyyn. Kannattaa pohtia mikä on oikeasti tärkeää, mahdollisimman hyvät unet vai jokin televisiosarja? Nukahtamista helpottaa liikkuminen pari tuntia ennen nukkumaan menoa, ravintorikas iltapala, rauhoittuminen ja hengittely, huolien purkaminen ennen sänkyyn menoa, paperisen kirjan tai lehden lukeminen sängyssä, ihanien asioiden pohtiminen ja asioista kiittäminen. On hyvä huomioida, että jotkin asiat, kuten sinivalo ja alkoholi vaikuttavat negatiivisesti unen laatuun.


Kommentit